SE MEJ – toiminta päihdeongelmaisten lapsille

11.11.2016 klo 14:46
USM r.y. on jo vuonna 2005 järjestänyt toimintaa joka suuntautuu lapsille ja nuorille päihdeongelmaisista perheistä.

SE MEJ!

USM r.y. on jo vuonna 2005 järjestänyt toimintaa joka on suunnattu lapsille ja nuorille päihdeongelmaisista perheistä. Toiminnan nimi on SE MEJ! (”NÄE MINUT!”) ja se on toiminnan nimenomainen tavoite – nähdä ne lapset jotka elävät piilossa perheissä joissa on päihdeongelmia, koska nämä lapset usein unohdetaan! Päihdeongelmaisten lapset ovat isommassa vaarassa kehittää oma riippuvuus tai muutoin itsetuhoista käytöstä aikuisiällä, siksi näiden lasten huomiominen aikaisessa vaiheessa on iso ennaltaehkäisevä toimi. Päihdeongelma koskettaa kaikkia jotka ovat läheisiä päihdeongelmaisen kanssa, hekin sairastuvat ja tarvitsevat apua ja tukea. Alkoholismi ja riippuvuussairaudet ovat perhesairauksia ja on tärkeää että kaikki osallisia otetaan mukaan hoitoon ja kuntoutukseen.

Toiminnan tavoitteet ovat:

  • Saada olla oma itsensä erilaisten aktiviteettien ja leikkien kautta
  • Nähdä lapsien ja nuorien resurssit
  • Luoda yhteisöllisyyttä ja verkostoja tulevaisuuden varalle, tavata muita samassa tilanteessa olevia
  • Vahvistaa itsetuntoa, oppia tunnistamaan ja työstämään omia tunteitaan
  • Antaa tietoa, apua ja tukea

Toiminta käytännössä:

Toiminta on suunnattu lapsille ja nuorille jotka elävät päihdeongelmaisen läheisenä, tai jonka läheisellä on psyykkinen sairaus tai vastaavanlaiset ongelmalliset kasvuolosuhteet. Toiminta järjestetään leirien ja tapaamisten/seurantatilaisuuksien muodosssa. Mikäli tarvetta on, järjestetään tapaamisia kerhomuodossa lapsille jatkossa. Toiminta suuntautuu 9-20-vuotiaille lapsille ja nuorille.

 

Leirien tarkoitus:

Leirien tavoite on antaa lapsille paremman itsetunnon, enemmän tietoa riippuvuussairauksista, toivoa siitä että muutos on mahdollinen, sekä mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan muiden kanssa jotka elevät vastaavanlaisten elinehtojen kanssa. Haluamme antaa lapsille mahdollisuuden yhdessäoloon toistensa kanssa ja kokea jotain muuta heidän elämässään, joka sekä vahvistaa että kehittää lasta/nuorta. Tavoite on saada lasta/nuorta käsittämään että eivät ole syyllisiä aikuisten tekoihin.

Painotamme toimintaa joka tukee lasten/nuorten minää. Lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus tavata ja jakaa omia kokemusiaan toistensa kanssa, terapeuttisessa mielessä. Leirin on tarkoitus olla johdatus seurantatoimintaan jatkossa. Tavoite on järjestää ja toteuttaa säännöllisiä tapaamisia lapsille. Jotta lapset ja nuoret saavat vakaamman elämän, on tarkoitus tehdä töitä koko perheen kanssa.

Taustaa:

Ennaltaehkäisevä hoito pitää aloittaa aikaisessa vaiheessa, ja siksi kohdistamme toimintaamme lapsiin ja nuoriin jotka kasvavat vaikeissa olosuhteissa.

Lapset käsittelevät haasteita leikin kautta. Leikki on tapa selviytyä ja käsitellä sisäisiä ja ulkoisia konflikteja. Lapsi käyttää mielikuvitustaan ja olemassa olevia mahdollisuuksiaan. Lapsi käyttää mielikuvitustaan luomaan järjestystä siihen, millainen mielikuvitusmaailma on suhteessa todellisuuteen. Tämä edistää lapsen psyykkistä terveyttä, sillä mielikuvitus luo sisäistä järjestystä maailmassa, joka usein on monimutkainen lapselle. (Fahrnman, 1993)

On tunnistettu monta eri roolia alkoholistien aikusilla lapsilla. Kasvunsa aikana he ovat omaksuneet eri rooleja, jotka ovat toimineet puolustusmekanismeina heille. Joko he ovat omaksuneet roolin itse, tai rooli on annettu heille muilta. Black on kirjoittanut kirjan alkoholistien lapsista, jossa hän kertoo, että on olemassa kolme strategiaa johon elämä alkoholistiperheessä perustuu:

  1. Olla puhumatta; lapset tietävät etteivät he saa kertoa kenellekään perimmäistä syytä perheen ongelmiin.
  2. Olla luottamatta; lapset ovat oppineet elämään petosten kanssa olla luottamatta keneenkään. Blackin mukaan jo 9-vuotiaat lapset ovat oppineet kieltämään omia tunteitaan.
  3. Olla tuntematta; lapset vakuuttavat itsensä siitä, että heidän perheensä on yhtä hyvä kuin kaikkien muiden perheet. Kun perhe päättää pysyä päihteettömänä, pitää tehdä töitä sen eteen, että lapset lopettavat kieltämään tapahtunutta ja opettaa heitä saamaan yhteyttä omiin tunteisiinsa.

 (Lindstein, 1995, s. 27), (Black, 1993).

USM
Pixnevägen 2, 66100 Malax, info@missbrukarvard.fi